Sivut

lauantai 6. elokuuta 2011

Meidän vai muiden?

Samalla kun me täällä ihastellaan omia kullannuppujamme ja suunnitellaan uusia syyspipoja ja tossuja, on tärkeää muistaa myös, että kaikki kortit eivät aina mene tasan. Yksittäisen ihmisen rooli on pieni, mutta sitäkin tärkeämpi! Niinpä Viivu's Home on tänään laittanut hakemuksen menemään oman kummilapsen hankkimiseksi. Kuka, missä, milloin, sitä en vielä tiedä, koska annoin lapsen valinnankin Plan järjestön käsiin. Liian vaikea päätös tehtäväksi! Tytöt tarvitsevat apua, mutta toisaalta poikien on kuulema vaikeampi saada kummeja. Vilkkaiden poikien äitinä tunnen sympatioita myös poikia kohtaan, vaikka pieni suloinen tyttökin sulattaisi kenen tahansa sydämen, mutta nyt ei anneta tunteen liikaa vaikuttaa. Meille käy kumpi vain! Eikös?


Lisätietoja luvassa heti kun saamme tietoja kummilapsestamme!








2 kommenttia:

  1. Minulla on Plan kummityttö Bangladeshissa, ollut noin vuoden ajan. Sitä ennen oli Indonesiassa. Pitääkin muistaa muuten laittaa taas jotain postia sinne päin menemään :).

    VastaaPoista
  2. Me päädyttiin ottamaan kummilapsi Suomen lähetyseuran kautta. Toiminut erittäin hyvin ja saadaan olla lapseen yhteydessä suomalaisen koordinaattorin välityksellä vähintään kerran vuodessa esim. joululahjan merkeissä.
    Meidän kummilapsi on kuuro etiopialaistyttö. Vammaisuus/erilaisuus on iso juttu kehitysmaissa ja usein tuollaiset lapset jäävät heitteille - tai jopa tapetaan... :(

    Onneksi on mahdollisuuksia auttaa!

    t. vierailija Savosta

    VastaaPoista